lauantai 11. lokakuuta 2014

Uusi sivublogi Matsukaze Travel

Ihan ensimmäiseksi ilmoitusluontoinen asia: aloin kirjoittamaan omaa matkablogia nimeltä Matsukaze Travel, joten kannattaa ihmeessä käydä tsekkaamassa jos matkailu vain kiinnostaa. Juttua on tulossa niin uusista kuin vanhoistakin reissuista, joten sisältöä kyllä tulee olemaan mukavasti :) Tykkään ihan hirveästi mennä pitkin maailmaa ja olen jo pitkään haaveillut blogista, jossa voin kertoa kaikista reissuistani enkä vain Japaniin suuntautuvista.

Uuden blogin kansikuva. Kuva otettu Turkin reissulta.
Toiseksi, kuten edellisessä postauksessa mainitsin, helmikuussa on Raumalle tulossa joukko japanilaisia ja nyt kysynkin teiltä raumalaiset: haluaisitteko majoittaa yhden tai kaksi japanilaista perheissänne viikon ajan alkaen 21.2.2015? Tässä olisi nyt loistava tilaisuus treenata vaikka japanin kielen taitoja ja tutustua uusiin ihmisiin. Opiskelijaboksi ei valitettavasti käy, sillä japanilaisten toiveina on päästä perheisiin. Perheellä ei välttämättä tarkoiteta lapsiperheitä, vaan kyseessä voi olla pariskunta ja yksineläväkin, kunhan tosiaan mistään opiskelijakämpästä ei ole kyse. Vieraille pitää pystyä tarjoamaan sänky tai vuodesohva, sekä aamu-ja iltapala. Ruokamenoista saa rahallista korvausta ja tarvetta olisi vielä ainakin 5 perheelle. Kiinnostuneet: ottakaa rohkeasti yhteyttä mieluiten sähköpostitse. :)

Mielenkiintoisia asioita on nyt vaikka millä mitalla. Eilen otin yhteyttä myös sijaiseen, joka tulee pitämään tunteja Raumalla sillä välin kun reissailen Thaimaassa ja Istanbulissa. Viime vuonna sijaisena toimi mukava kiinalaistyttö, joka oli viettänyt mm. vaihtovuoden Japanissa, mutta tällä kertaa saan sijaiseksi nuoren japanilaisnaisen, mikä on tietysti valtavan kivaa opiskelijoille. Sovimme tapaamisen ensi viikolle, niin pystyn paremmin selittämään mitä kurssilaisten kanssa olisi hyvä käydä läpi. Harmi vaan, että joudun olemaan kaksi viikkoa putkeen poissa, mutta sellaista se on välillä.

Johanna

torstai 2. lokakuuta 2014

Ensi vuonna sattuu ja tapahtuu! ♥

30.9 taitaa olla jatkossa mun onnenpäivä. Ensinnäkin tilaamani Supernatural-paita saapui parahisti tuolloin ja pakkohan sitä oli testata heti... Aivan ihana ostos, vaikka itse sanonkin! Mutta se ei pelkästään nostanut tuota päivää onnenpäivieni listalle vaan se mitä kuulin yhdeltä opettajalta koulussa.

Itseasiassa tiistai oli toooosi kiireinen koulussa. Meillä on meneillään nyt kansainvälinen projekti yhteistyössä saksalaisen ja amerikkalaisen koulun kanssa, ja osa saksalaisista tuli Suomeen projektin kick.off tapaamiseen. Sitä siinä sitten työstimme kun tämä mainitsemani opettaja kurkkasi luokkaan sisään ja näytti minulle peukkua.

Ja en voinut uskoa sitä todeksi.

Muotoilin huulillani: "Oikeesti?" ja sain vastaukseksi nyökyttelyä. Tämä ei kuitenkaan riittänyt vakuuttamaan minua. "Entä ehdot?" Opettaja vakuutti, että ne on samat kuin viime vuonna.

Mistä ihmeestä on siis oikein kyse?

Noh, kirjoitinkin tänne aikaisemmin keväällä kuinka Japanista palattuani täällä oli japanilaisia vieraita koululla. He tulivat kahdeksi viikoksi intensiivikurssille tänne ja hommaa veti yksi oppilas, joka sai kyseisestä hommasta opintopisteitä.

Minut valittiin siis vetämään samaa projektia tänä vuonna :) Siitä oli puhetta jo keväällä sekä japanilaisten opettajan, että meidän opettajan kanssa ja nyt se siis todella on päätetty, että pääsen siihen hommaan. Tarkkaan en vielä tiedä mitä toimenkuvaan kuuluu, mutta periaatteessa kaikki mahdolliset järjestelyt ja ohjelmat intensiivikurssin aikana. Woah!

Intensiivikurssin järjestäminen on toki coolia, mutta vielä mahtavampaa ja antoisampaa työstä tekee niiden muutamien opintopisteiden lisäksi palkinto, minkä saan tekemästäni työstä. Ei, se ei ole rahaa eikä ylimääräisiä pojoja, eikä mitään muutakaan vastaavaa. Ehei, se on jotain paljon, paljon parempaa.